|
1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Kaniyhdistys ry, ruotsiksi Finlands Kaninförening rf ja sen kotipaikka on Helsinki.
2§ Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan. Suomen Kaniyhdistys ry:n
toiminnan tarkoituksena on saattaa yhteen kaniharrastajia, lisätä
jäsenten ja yleisön tietoja kaneista ja niiden hoidosta, edistää
puhdasrotuisten kanien kasvatusta ja kehittää kasvattajien tietoja
ja taitoja, sekä pitää yhteyttä Pohjoismaiden ja muiden maiden
vastaaviin yhdistyksiin, harrastajiin ja kasvattajiin.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys julkaisee jäsenlehteä ja
muita tiedotteita, järjestää näyttelyitä, valistus- ja
tiedotustapahtumia, neuvontaa, koulutusta sekä toimii alansa
asiantuntijana.
3§ Yhdistyksen varojen hankinta
Varat toimintaansa yhdistys hankkii jäsenmaksuilla, joiden suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää näyttelyitä ja huvitapahtumia, keräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia. Yhdistys voi harjoittaa alansa julkaisu- ja kustannustoimintaa. Yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.
4§ Yhdistyksen jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen henkilö tai yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Jäsen voi olla joko vuosi-, ainais-, kunnia-, asiantuntija-, nuoriso-, perhe- tai yhteisöjäsen.
Vuosijäsen:
Vuosijäseneksi voidaan hyväksyä viisitoista (15) vuotta täyttänyt yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö. Vuosijäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous.
Ainaisjäsen:
Hallitus voi hyväksyä anomuksesta ainaisjäseneksi yksityisiä henkilöitä, jotka maksavat vuosijäsenen jäsenmaksun kymmenkertaisena yhdellä kertaa, jonka jälkeen he ovat vapautettuja jäsenmaksusta.
Kunniajäsen:
Yhdistyksen jäsenen esityksen perusteella yhdistyksen hallitus voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Asiantuntijajäsen:
Hallitus voi kutsua asiantuntijajäseneksi henkilön, joka on ansioitunut kanien palkintotuomarina tai muussa yhdistyksen alaan liittyvissä toiminnoissa. Asiantuntijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Nuorisojäsen:
Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka ei ole täyttänyt viittätoista (15) vuotta. Nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta ja hän maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous.
Perhejäsen:
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu samassa taloudessa yhdistyksen vuosijäsenen kanssa. Perhejäsenen oikeudet ovat muutoin samat kuin vuosijäsenellä, mutta hän ei saa yhdistyksen jäsenpostia. Kuitenkaan alle viisitoista (15) vuotiaalla perhejäsenellä ei ole äänioikeutta. Perhejäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous.
Yhteisöjäsen:
Yhteisöjäseneksi voi hallituksen päätöksellä liittyä oikeustoimikelpoinen yhteisö. Yhteisöjäsenellä on yksi (1) ääni yhdistyksen kokouksissa. Yhteisöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous.
5§ Jäsenen ero tai erottaminen yhdistyksestä
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, jos jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erottamiseen tarvitaan päätösvaltaisen hallituksen yksimielinen päätös.
Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta sen varoihin ja hän menettää välittömästi jäsenetunsa ja -oikeutensa.
6§ Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittuina kuusi tai kahdeksan (6 tai 8) varsinaista jäsentä ja mahdollinen varajäsen.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Rahastonhoitaja voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Varsinaisista hallituksen jäsenistä erovuoroisia on vuosittain puolet. Mahdollinen varajäsen valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä mukaan luettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä.
Hallitus voi kokoontua myös puhelimitse tai kansainvälisen tietoliikenneverkon kautta. Hallitus voi nimetä avukseen toimikuntia ja toimihenkilöitä.
Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallituksen tiedotuskanavana toimii jäsenlehti.
7§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi (2) yhdessä.
8§ Yhdistyksen tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta.
9§ Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen hallituksen on lähetettävä kirjallinen kokouskutsu jokaiselle jäsenelle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta tai kokouskutsu voidaan julkaista jäsenlehdessä vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.
10§ Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kevätkokouksen hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua ja syyskokouksen hallituksen määräämänä päivänä ennen marraskuun loppua. Yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen vuosikokoukseen, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä päivästä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Kokouksessa on jokaisella jäsenellä, paitsi nuorisojäsenellä ja alle viisitoista (15) vuotiaalla perhejäsenellä, yksi (1) ääni, jota hän käyttää läsnä olevana tai valtuutettunsa kautta. Valtuutetulla voi olla enintään kahden (2) jäsenen antama valtakirja.
Kokouksessa kaikki ne asiat, joista ei yhdistyslaki eivätkä nämä säännöt toisin määrää, ratkaistaan avoimella äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli lippuäänestystä ei vaadita ja kannateta. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa äänten mennessä tasan tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.
11§ Kokouksissa käsiteltävät asiat
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ja kahden (2) pöytäkirjantarkastajan sekä kahden (2) ääntenlaskijan valinta.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään työjärjestys.
5. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
8. Kokouksen päätös.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden (2) pöytäkirjantarkastajan sekä kahden (2) ääntenlaskijan valinta.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään työjärjestys.
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvioesitys sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle.
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavalle kalenterivuodelle.
7. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle ja mahdollinen varajäsen seuraavalle kalenterivuodelle.
8. Valitaan yksi (1) tai kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
10. Kokouksen päätös.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Yhdistyksen sääntöjä voidaan muuttaa vain yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmenneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava kevät- tai syyskokous. Kokouksien välillä on oltava ainakin kuukausi. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään kolmenneljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen.
13§ Muutoin noudatettakoon mitä yhdistyslaissa määrätään.
|
